Saksan ja espanjan etäkerhot

10/11/2011

Tampereella järjestettävään iltapäiväkerhotoimintaan kuuluivat tänä syksynä myös saksan ja espanjan etäkerhot. Kiinnostus oli suurta, halukkaita ilmoittautui elokuun lopussa mukaan 76. Molempiin kerhoihin päätettiin perustaa lisäryhmä, jotta kaikki ilmoittautuneet pääsisivät mukaan. Ryhmät jaettiin luokan mukaan, yhdessä ryhmässä olivat 2.-3. -luokkalaiset ja toisessa 4.-6. -luokkalaiset. Jonkin verran näissä jouduttiin joustamaan, jos kerhon uusi aika ei esimerkiksi lukujärjestyksen tai harrastuksen vuoksi sopinutkaan.

Suuri ennakkokiinnostus ei kuitenkaan täysin näkynyt sitten kerhojen alkaessa syyskuun puolenvälin jälkeen. Kaikissa ryhmissä oli 16-20 ilmoittautunutta, mutta kertaakaan eivät kaikki olleet paikalla, vaan todellinen osallistujamäärä vaihteli viidestä neljääntoista per kerho. Ilmoittautuneiden joukossa oli melko monta sellaista, jotka eivät kertaakaan osallistuneet kerhoon. Syitä tähän ei tiedusteltu; liekö ollut väärinkäsityksiä kerhon toteutuksen suhteen, päällekkäisiä harrastuksia vai mitä. Muutamat ilmoittivat peruutuksesta ennen kerhon alkua tajutessaan, että kerhoon osallistutaankin kotoa eikä koulusta. Joku jätti kerhon kesken liian hitaan nettiyhteyden vuoksi, joku koki kerhon liian vaikeaksi ja joku taas liian helpoksi. Mutta jäljelle jäänyt joukko oli kyllä innokkaasti mukana ja monet olisivat toivoneet kerhoille jatkoakin.

Kakkosluokkalaisia ilmoittautui mukaan runsaasti, mutta monet heistä kyllä jäivät tulematta kerhoon. Mukanaolleillekin tällainen etäsysteemi oli ehkä vielä hieman hankala, vaikka esimerkiksi chattia he kyllä käyttivät tottuneesti. Paremmin etäkerho tuntuu toimivan nelosluokkalaisten ja sitä vanhempien kanssa.

Saksan etäkerhoista on tekeillä myös pro gradu, siitä lisää tietoa myöhemmin!


Syysseminaareja

04/11/2011

Tähän loka-marraskuun vaihteeseen osui useampiakin kiinnostavia seminaareja. Itse ehdin osallistua kahteen. Viikko sitten olin Helsingissä Koulu kaikkialla -hankkeen ja Oppimisen sillat -tutkimusverkoston järjestämässä seminaarissa Oppimista on kaikkialla – missä on koulu?. Seminaarissa oli runsaasti hyviä puhujia; mieleen jäi erityisesti Saku Tuomisen kommentti siitä, että lapset ymmärtävät meneillään olevan digitaalisen muutoksen syvällisemmin kuin opettajat, mikä tietysti luo haasteita opettajille. Professori Lasse Lipponen puhui oppimisen kaikkiallisuudesta; oppiminen ymmärretään elämänlaajuisena, elämänmittaisena ja elämänsyvyisenä prosessina ja se kattaa kaikki ympäristöt ja ajankohdat.

Eilen olin täällä Tampereella PAOK-hankkeen järjestämässä Vetoa verkostoista -seminaarissa. Pääpuhujana oli InnoOmnian Esko Lius, joka puhui oppimisen tukemisesta digikulttuurissa. Esityksessä oli monia oivia vinkkejä opetukseen poimittavaksi. Enpä ollut aiemmin pohtinut esimerkiksi QR-koodien hyödyntämistä opetuksessa!