Ajankohtaista Virtaa

Pidin venäjän kerhoa 2-6-luokkalaisille tytöille ja pojille alkuvuodesta. Kerhoa oli kaiken kaikkiaan kuusi kertaa, joten kovin syvällä kokemuksen rintaäänellä en voi puhua. Mutta omia ajatuksiani voisin kuitenkin jakaa. Yllätyin eniten siitä, että kerhossa oli nelisen venäjän kielestä todella innostunutta koululaista, kun kerhoon ilmoittautuneita oli kaiken kaikkiaan 18. Kaikki 18 kerhoon ilmoittautunutta koululaista olivat paikalla ainoastaan ensimmäisellä kerhokerralla, ja tämän jälkeen osallistujia oli noin 12-16 oppilasta per kerta.

Tällainen kielikerhotoiminta tarjoaa hyvin haastetta ja vaihtelevuutta niille oppilaille, joilla on kiinnostusta kieliin ja halua tutustua niihin ja kerhossani näitä olivat isommat alakoululaiset. Nämä oppilaat olivat jopa ”liian hyviä” kerho-ohjelmaan nähden, joskin tämä ero on selitettävissä myös kerholaisten suurella ikäerolla ja oppimistadoilla. Kun tokaluokkalaisille täytyi kertoa yksi ohje kerrallaan ja toistaa se vielä moneen kertaan, kuudesluokkalaiset olivat jo seuraavassa tehtävässä.  Koin haastetta järjestää jokainen kerhokerta niin, että se sekä tarjosi haastetta näille oppilaille että oli riittävän kevyt ja ymmärrettävä pienille koululaisille. Olin kuitenkin todella iloinen todetessa, että isot koululaiset malttoivat odottaa todella hienosti näitä pienempiä koululaisia eivätkä turhautuneet odotteluun.

Suunnitelin kerhokerroille ohjelman, joka osoittautui loppujen lopuksi riittämättömksi. Ehdimme käydä kaikki suunnittelemani asiat jo siinä vaiheessa, kun jäljellä oli vielä kaksi kerhokertaa. Tästä kaikki kunnia innokkaille kerholaisille! Heillä oli todella paljon intoa uuden kielen ”opiskeluun” ja viimeisellä kerralla moni kyselikin ”jatkokurssin” perään. Toivon todella, että tällainen kielikerhotoiminta jatkuu, laajenee ja syvenee, koska kysyntääkin on. Optimaalisin tilanne kielen opiskeluun olisi tietenkin oppilaan ja opettajan läsnäolo fyysisesti samassa tilassa, mutta kerhona tällainen nettikerho on todella toimiva kokonaisuus. Kerhossa voi laajasti hyödyntää netissä olevaa materiaalia ja kerholaiset joutuvat kuuntelemaan todella keskittyneesti kerho-ohjaajan puhetta.

Tulevana opettajana jouduin miettimään ihan eri lailla artikulointiani nettikerhossa kuin luokan edessä ollessani. Kun ohjaaminen on vain puheen varassa, myös puheen tempo hidastuu automaattisesti ja asiat joutuu selittämään hyvin selkeästi ja rauhallisemmin kuin normaalissa opetustilanteessa.  Eli suora vuorovaikutus oppilaan ja opettajan välillä jää hyvin vähäiseksi. Jossakin tilanteissa tämä oli hyödyksi, kun piti vaikka äkkiä tarkistaa jokin fraasi silloin kun kerholaiset katselivat vaikkapa jotakin piirretyn pätkää.

Kaiken kaikkiaan kerhon pitäminen oli todella avartava kokemus! Tekniikan hyödyntäminen ja kaikki sen tuomat mahdollisuudet ja rajallisuudet, ison ja eritasoisen ryhmän hallitseminen sekä oma keskeneräisyys opettajana tekivät siitä haastavan ja mielenkiintoisen kokonaisuuden. Ryhtyisin siihen uudestaan milloin vain!

Maria Westerholm
venäjän etäkerhon ohjaaja